KKO:2000:96
- Asiasanat
- Oikeudenkäyntimenettely - Riita-asia - Väittämistaakka - Prosessinjohto
- Tapausvuosi
- 2000
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S99/1084
- Taltio
- 2212
- Esittelypäivä
Vastaaja oli käräjäoikeudessa kiistänyt vahingonkorvauskanteen perusteeltaan ja pääosin myös määrältään. Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen perusteettomana. Vastauksessaan valitukseen hovioikeudessa vastaaja oli vaatinut käräjäoikeuden tuomion pysyttämistä. Hovioikeus oli hyväksynyt kanteen perusteeltaan ja tuominnut maksettavaksi kanteen mukaisen määrän esittämättä tuomiossaan tälle muita perusteluita kuin sen, ettei vastaaja ollut vastauksessaan hovioikeudelle kiistänyt vaatimusta määrältään.
Hovioikeuden olisi tullut prosessinjohdon keinoin selvittää asiaa vahingonkorvauksen määrän osalta. Kun näin ei ollut tapahtunut, juttu palautettiin hovioikeuteen.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Lapin käräjäoikeuden tuomio 30.10.1998
Käräjäoikeus oli 12.12.1997 yksipuolisella tuomiolla velvoittanut Jasosol Oy:n suorittamaan A:lle tämän vaatimuksen mukaisesti korvaukseksi perusteettomasta työsopimuksen irtisanomisesta aiheutuneesta vahingosta työsopimuslain 51 §:n 1 momentin nojalla 15 kuukauden palkkaa vastaavat 112 815 markkaa korkoineen. Yhtiö haki takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon. Takaisinsaantioikeudenkäynnissä A toisti vaatimuksensa lausuen, että yhtiö oli korvausvelvollinen, koska sen ja A:n irtisanoneen Suomen Matkailuliitto r.y:n välillä oli tapahtunut liikkeen luovutus. Yhtiö kiisti liikkeen luovutuksen. Siltä varalta, että yhtiö katsottaisiin korvausvelvolliseksi, se myönsi A:n vaatimuksesta oikeaksi kolmen kuukauden palkkaa vastaavan määrän.
Käräjäoikeus katsoi, ettei yhtiön ja yhdistyksen välillä ollut tapahtunut liikkeen luovutusta. Sen vuoksi käräjäoikeus kumosi yksipuolisen tuomionsa ja hylkäsi A:n kanteen.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Kontio.
A valitti hovioikeuteen. Jasosol Oy vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä.
Rovaniemen hovioikeuden tuomio 20.8.1999
Hovioikeus katsoi, että Jasosol Oy:n ja Suomen Matkailuliitto r.y:n välillä oli tapahtunut liikkeen luovutus. Tämän vuoksi A:lla oli oikeus saada yhtiöltä työsopimuslain 51 §:n 1 momentin nojalla korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä. Korvauksen määrän osalta hovioikeus lausui, että A oli vaatinut korvauksena 15 kuukauden palkkaa vastaavat 112 815 markkaa. Yhtiö ei ollut vastauksessaan hovioikeudelle kiistänyt A:n vaatimusta määrältään. Hovioikeus velvoitti yhtiön suorittamaan A:lle vaaditun määrän.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Simola, Heikki Supponen ja Unkila. Esittelijä Anne Niemi.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Jasosol Oy:lle myönnettiin valituslupa korvauksen määrän osalta. Valituksessaan yhtiö vaati hovioikeuden tuomion kumoamista lausuen muun ohessa, että hovioikeudessa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, koska hovioikeus ei ollut ottanut huomioon, että yhtiö oli käräjäoikeudessa kiistänyt kanteen myös vaaditun korvauksen määrän osalta.
A vastasi valitukseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Jasosol Oy on käräjäoikeudessa kiistänyt A:n kanteen perusteeltaan. Siltä varalta, että yhtiö katsottaisiin korvausvelvolliseksi, se on myöntänyt oikeaksi kolmen kuukauden palkan suuruisen vahingonkorvauksen. Voitettuaan asian kokonaisuudessaan käräjäoikeudessa yhtiö on vastauksessaan A:n hovioikeudelle tekemään valitukseen vaatinut käräjäoikeuden tuomion pysyttämistä.
Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 10 §:n mukaan oikeudenkäynti hovioikeudessa koskee käräjäoikeuden ratkaisun kohteena ollutta asiaa valituksessa ja mahdollisessa vastauksessa vedotulta osalta. Saman luvun 12 §:n 3 momentin mukaan, jos asia ratkaistaan kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella eikä valittajan vastapuoli ole käyttänyt hovioikeudessa puhevaltaa, asiaa ratkaistaessa otetaan kuitenkin huomioon hänen asiassa aikaisemmin esittämänsä oikeudenkäyntiaineisto. Näistä säännöksistä ilmenee, että pääsäännön mukaan hovioikeudessa otetaan huomioon vain ne seikat, joihin valituksessa ja vastauksessa on vedottu. Mikäli vastausta ei anneta, otetaan huomioon kaikki, mitä valittajan vastapuoli on käräjäoikeudessa esittänyt.
Tähän juttuun mainittua pääsääntöä ei kuitenkaan Jasosol Oy:n hovioikeudelle antaman vastauksen sisältö huomioon ottaen voida soveltaa. Yhtiö on todetuin tavoin vastannut A:n valitukseen hovioikeudessa ottamatta kantaa vahingonkorvauksen määrään. Tästä ei kuitenkaan voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että yhtiö olisi luopunut kiistämästä kannetta määrän osalta. Näin ollen ja kun kiistämättä jättäminen yleensäkään ei yksinään tee vaatimusta riidattomaksi, hovioikeus ei olisi saanut perustaa ratkaisuaan korvauksen määrän osalta pelkästään siihen, ettei yhtiö ollut vastauksessaan kiistänyt A:n vaatimusta määrältään. Hovioikeuden olisi sen sijaan pitänyt esitetyn oikeudenkäyntiaineiston pohjalta ja sitä prosessinjohdon keinoin täydentämällä selvittää asia korvauksen määrän osalta ja antaa myös siltä osin asianmukaisesti perusteltu ratkaisu.
Koska kysymystä vahingonkorvauksen määrästä ei ole käräjäoikeudessakaan käsitelty edellä todettua enempää, ovat korvauksen määrään vaikuttavat seikat jääneet asiassa vaille asiallista käsittelyä. Tämän vuoksi Korkein oikeus ei voi ottaa asiaa välittömästi ratkaistavakseen.
Päätöslauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan hovioikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia näiltä osin uudelleen käsiteltäväkseen.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Taipale, Kitunen, Krogerus ja Bygglin. Esittelijä Jyrki Rinnemaa.